Ajatuksia#tunnevyöhyketerapiaa ja oivalluksia#Elämää main streemin ulkopuolella#kultainen keskitie#sopuisa yhteiselo.

  • Vaihtoehtoisena ja täydentävänä terapeuttina toimiminen kysyy aina jonkin verran rohkeutta ja voimaa seistä omilla jaloilla ja pitää voida seistä itse sen takana, jota palveluillaan tarjoaa. Emme toimi kunnan peruspalveluissa, eikä CAM- hoitoihin ole mahdollista saada esimerkiksi kela- korvausta.

  • Tunnevyöhyketerapeutin palvelut etsivät paikkaansa valtayhteiskunnassa ja vastaan voi tulla monenlaisia asenteita ja ennakkoluuloja. Mustavalkoinen vastakkain asettelu ei kuitenkaan usein ole hedelmistä ja rakentavaa, vaan asiat hioutuvat monesta eri lähestymistavasta kohti kristallisoitunutta totuutta. Merkitystä on sillä, että palvelu kohtaa ihmisen aidosti ja oikeasti, juuri siinä viitekehyksessä, johon se on tarkoitettu. Tunnevyöhyketerapia on mahdollisuus valita toisin ja täydentää omaa hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

  • Tunnevyöhyketerapia on luonnollinen vaihtoehto, joka huomioi tunteiden ja elämänkokemusten vaikutuksen elämänlaatuun. Tiedän myös monia, joille kehollinen terapia on sopinut paremmin, kuin vaikka keskusteluterapia tai psykoterapia.

  • Lopulta aina ihminen itse ottaa vastuun omasta elämästä, tämä tulee helpommaksi, kun tulee tietoiseksi elämää ohjaavista sokeista pisteistä ja tunnelukoista ja alkaa purkaa ja käsitellä niitä tietoisesti. Tunnevyöhyketerapia auttaa ottamaan vastuun omasta elämästä ja omasta hyvinvoinnista. Jokaisella on avaimet omaan hyvinvointiin omissa käsissä.

  • Vyöhyketerapeuttiset hoidot perustuvat usein yksilölliseen kokemukseen. Vaihtoehtoisena täydentävänä terapeuttina meillä on vastuu toteuttaa hoitoja luontaisterapeutin ammattietiikan mukaisesti. Muutos tapahtuu aina ihmisessä itsessään. Luontaisterapeutti ei ole ulkoinen auktoriteetti, joka sanoo, miten tulee elää ja minkälaisia valintoja tehdä, vaan tukee elämän prosessia yhä syvempään yhteyteen oman sisäisyyden kanssa.

  • Kaikki muutos ihmisessä tapahtuu vain oman ymmärryksen ja oivalluksen kautta.

  • Omakohtaiset kokemukset lujittavat aina uskoa omaan työhön ja tunneprosessiin, sen minkä itse omassa itsessään on käynyt läpi ja kokenut, sitä on myös valmiimpi jakamaan muille. Etenkin, jos huomaa oman elämänlaadun kohentuneen ja saaneensa positiivisia muutoksia omaan elämäänsä.

  • Jos haluaa omaan elämään lisää aitoa läsnäoloa, yhteyden sisimpään ja on valmis prosessoimaan, voi tunnevyöhyketerapiaa suositella itsehoidoksi. Se on omaan elämään satsaamista ja tuo mukanaan syvää oivaltamista ja mielen rauhaa.

    Sudenkuoppia

  • Prosessointi ja tunnepeilaus on kuitenkin tuotava osaksi elämää niin, että elämän painopiste on nykyhetkessä. Tunnelukkojen ei tarvitse olla este suunnata elämää haluamaansa suuntaan, vaikka pelot, häpeä taikka jokin muu syvä tunne nousisikin pintaan. Elämä palautuu tietoisen prosessoinnin kautta aina nykyhetkeen, jolloin syntyy muutosvoima ja entistä vapaampi mahdollisuus valita. Energia palautuu nykyhetkeen menneisyyden tiedostamisen kautta vähitellen.

  • Välillä omat, etenkin perimän purkuun liittyvät kokemukset voivat viedä syvälle, välillä jopa epätoivoon, mutta sitten aina lopulta aukeaa uusi taso ja luottamus palautuu prosessiin. Tunneprosessit tarkoittavat myös niiden ei niin mieluisten tuntemusten ja kokemusten uudelleen kokemista. Aina ei ole luvassa vain päivän paistetta ja euforiaa.

  • Positiivisuus voi myös olla elämän kieltämistä, jos se ei vastaa aitoa tunnetilaa. Sisäistä tunnetilaa ei voi huijata, sillä, jos jotakin nousee pintaan käsiteltäväksi, on se syytä käsitellä sellaisenaan. Mielen voi kuitenkin aina suunnata positiivisiin asioihin ja nykyhetkeen. Usein siihen riittääkin koko ajan enemmän sisäistä elämänvoimaa.

  • Sisäinen voima on myös voimattomuutta, jolloin egon valheellinen voiman tunne menettää otettaan.

    Hoitokokemus on yksilöllistä ja omakohtaista

  • Monien alalla aktiivisesti ja kauan toimivien tunnevyöhyketerapeuttien hoitotulokset ja kokemukset antavat uskoa siihen, että monet keholliset oireetkin usein helpottavat ja menettävät otetaan vyöhyketerapeuttisen hoitoprosessin myötä. Tästä on paljon kokemukseen perustuvaa näyttöä, vaikka jokainen kokemus onkin yksilöllinen ja siten vaikea tutkia tieteellisesti.

  • Täydentäville hoidoille onkin ehdotettu termiä, kokemushoito, sen sijaan että vieläkin puhutaan uskomushoidoista. Toisille tunneterapia on edelleen täyttä huuhaata, jolle ei löydy mitään perusteita.

  • Lopulta täydentävät hoitomuodot (CAM- hoidot) voivat avata ihmiselle aivan toisenlaisen väylän omaan itseen. Koen, että ihmisen on mahdollista parantaa ja prosessoida itseään syvästi näillä hoitomenetelmillä ja paraneminen on pysyvää.

  • Tunnevyöhyketerapia ja moderni vyöhyketerapia eivät keskity sairauksien hoitoon, vaan etsii sen sijaan syvemmältä tasolta juurisyitä, jotka vaikuttavat nykyhetken oireiluun ja epätasa- painotiloihin. Täydentävät hoidot eivät siis ole vaihtoehto sairauksien hoidolle, eivätkä pois sulje sitä, että ihminen hoitaa itseään ja sairauksiaan peruspalveluissa.

  • Väärinymmärryksiä lisää, jos ihmiset ajattelevat vyöhyketerapeuttien antavan katteettomia hoitolupauksia fyysisiin sairauksiin. Oikeastaan emme edes hoida sairauksia, vaan hyvin usein monet oireet helpottavat ja menettävät otettaan tunneprosessoinnin ja kehon kautta hoidettaessa, silloinkin huomio keskittyy kokonaisuuteen, eikä sairauden tai oireen “hoitoon.” Sairauksia hoidetaan edelleen lääkärin vastaanotolla ja vaikeat mielenterveyden ongelmat hoidetaan psykiatrin tai psykoterapeutin vastaanotolla, tunnevyöhyketerapia on täydentävä hoitomuoto, mutta toimiva, syvällinen ja tuo mukanaan syvää paranemista.

  • Moni on saanut avun juuri täydentävältä terapeutilta, juuri silloin, kun mikään aikaisemmin kokeiltu hoito ei ole tuntunut auttavan. Monet vaivat ovat luonteeltaan psykosomaattisia ja liittyvät tunteiden prosessointiin ja ihmisen kokonaisuuteen.

  • Vyöhyketerapia myös ylläpitää hyvää terveyttä ja ennaltaehkäisee monien epätasapainotilojen syntymistä. Aina ei tarvitse olla pinnalla olevia haasteita, oireita tai ongelmia tullessaan hoitoon.

  • Tunnekehoterapeutin työ on ihmisläheistä, aitoa ja välitöntä kohtaamista. Pidän tässä työssä siitä, että kohtaaminen tapahtuu aina suoraan ja välittömästi, silloin myös parantuminen ja asioiden kohtaaminen tapahtuu aidosti ja rehellisesti kehon ja tunteiden kautta.

  • Tunnekehoterapeutti ei analysoi tai neuvo ihmistä tämän ulkopuolelta, vaan kaikki oivallus tapahtuu tunnekehoterapian menetelmien kautta ihmisen oman kehon ja omien oivallusten kautta.

  • Usein selittelemme itsellemme asioita puhuen tiettyjen tunnelukkojen kautta, kunnes lukot vapautuvat ja menettävät otteensa- silloin syntyy oivallus ja pinnan alta paljastuu taas uutta. Tämä perustuu aina omaan kokemukseen ja oivallukseen. Parantuminen tapahtuu silloin, kun siihen on valmis, aina pinnalta syvemmälle. Asioita ei vatvota ja pyöritellä mielen tasolla, vaan tuodaan ne kehon kokemukseksi, jolloin muutos tapahtuu suoraan ja välittömästi.

  • Tunnekehoterapian avulla on mahdollista päästä nyt- hetken kautta eri ikätasoille purkamaan ja vapautumaan erinäisistä kokemuksista. Tämä mahdollistaa fyysisen kehon avautumisen lopulta aina syntymähetkeen asti ja siitä eteenpäin perimään. Tämä on tietysti jokaisen oma valinta haluaako mennä näin syvälle.

  • Häpeä löytyy hyvin syvältä sukupolvien ketjusta ja on usein muiden tunteiden takana pitkään saavuttamattomissa. Vihan tai oikeastaan aggression tunnistaminen taas lopulta auttaa irrottautumaan ja tekemään itsestä erillisen- ja sen kautta löytyy myös omat terveet rajat.

  • Viha sen sijaan voi olla myös hyvin hiljaista ja sisäänpäin kääntynyttä, jopa kylmää ja tunteetonta syvällä tunnekehossa.Silloin viha on siirretty mieleen, eikä sitä ole helppoa tunnistaa. Oma olemus selkeytyy koko ajan tunneprosessin myötä ja tiedät aina vähän enemmän kuka olet.

  • Kehon kautta kulkemalla syntyy ymmärrys, että lopulta olemme melko lailla ulkoapäin ohjattuja ja toistamme menneisyyttä. Olemme näkymättömin säikein kiinni menneisyydessä ja menneisyyden ihmissuhteissa, kunnes vapautamme itsemme lähemmäs alkuperäistä olemisen tilaa. Siksi tunnevyöhyketerapiaa ei oikein voi ymmärtää, kuin kokemusperäisesti. Lopulta tunnekuuntelun kautta voi nähdä ja kokea omaa tunnemuistiaan ja katsoa, kuinka se kytkeytyy menneisyyden ihmissuhteisiin.

  • Jos menetelmiä yrittää selittää lääketieteelliseen tietoon vedoten, vetää helposti vesiperän. Parhaiten menetelmän toimivuutta puoltaa ajatus sähkömagneettisesta kentästä kehon ja solujemme ympärillä ja myös se, että soluilla on epigeneettinen muisti. Myös vanhemmilla vyöhyketerapian selitysmalleilla on oma paikkansa, vaikka ne eivät hoitomuotoa aukottomasti selitäkään. Hoito vaikuttaa myös hermoston välityksellä, veren kiertoa lisäämällä ja tukoksia eli kehon kuona- ainekertymien avautumisen kautta.

  • Perinteisemmässä suuntauksessa kehoa käsitellään hyvin voimallisesti ja useita kertoja, jolloin keho alkaa puhdistusoireiden kautta parantua.Tunnevyöhyketerapia ei kuitenkaan hoida suoraan elinheijasteista, vaan valitsee pehmeämmän polun vapauttaa kehoa.

  • Tunnevyöhyketerapian prosessin myötä ihminen ei voi enää ohittaa tai paeta omaa ihmisyyttään tai perimäänsä. Edetessä kehon tunneperimän kautta, tulee huomaamaan, että sukupolvien ketju elää omassa itsessä, kunnes sen aidosti ja oikeasti omalla prosessilla kohtaa ja vapauttaa.

  • Jokaisella on vapaus valita, lähteekö tälle tielle. Aina ei tietenkään tarvitse mennä niin syvälle, mutta on vapauttavaa ymmärtää, että myös syvällä olevista kokemuksista, kuten menneen sukupolven sotatraumoista voi vapautua, työstämällä ja puhumalla kokemukset pintaan. Syvälle mentäessä kohtaa myös n.s tunteiden alamaailman ja syviä tunnetraumoja, jotka pitävät kiinni mm riippuvuuksista ja ihmistä orjuuttavista tavoista toimia. Syvät tasot voivat kuitenkin myös tuntua haastavilta käsitellä.

  • Tunnevyöhyketerapialla ja modernilla vyöhyketerapialla on monia mahdollisuuksia. Aina voi valita, miten haluaa itseään hoitaa. Haluaako hoitaa enemmän kehoa ja pinnalla olevia epätasapainotiloja, rentouttaa kehoa ja mieltä, vai lähteä oikein juurta jaksain tunneprosessoimaan itseään.

  • Usein prosessiin on myös hyvä sitoutua, sillä tunnekerrosten purkaminen edellyttää usein valmiutta ja halukkuutta prosessoida ja tiedostaa omat lukot. Monet pelot voivat esimerkiksi juontaa juurensa syvältä kehomuistista, mutta vaikuttavat silti nykyhetkeen, joko tiedostamattomasti tai tuoden elämään monia rajoittavia uskomuksia itsestä.

  • Moni elää koko elämänsä esimerkiksi kantaen kehossaan “taakan kantajan tasoa”, vaikka voisi aivan hyvin antaa itselleen mahdollisuuden vapautua suvun taakasta. Taakan kantaja elää elämänsä usein huolehtimalla ja suorittamalla, usein sitä itse tiedostamatta. Näitä tunnelukkoja löytyy kehostamme vaikka kuinka monia ja kaikista on mahdollista vapautua prosessoimalla.

  • Lopulta tunnevyöhyketerapian anti on elämänprosessi ja sen kautta syvenevä oivaltaminen ja tiedostaminen. Kun tunne herää, on se aina suoraa ja välitöntä reaktiota ympäristöön ja auttaa ymmärtämään pintaan nousutta osaa itsestä syvemmin. Tällä kosketuspinnalla tapahtuu parantuminen ja vapautuminen. Tärkeää on, ettei samaistu menneisyyden peilaukseen, vaan ottaa vastuun, oivaltaa ja päästää sitten irti tunteesta ja toimintamallista.

  • Etäisyyden ottaminen esimerkiksi lähiomaisiin, ei poista mihinkään sitä tosiseikkaa, että olemme yhtä, kunnes olemme valmiit vapautumaan menneisyyden sidoksista. On hienoa huomata, että omasta sukuperimästään voi ottaa vastuun, muutos tapahtuu silloin samanaikaisesti vähän kaikissa, vaikka kaikki eivät aktiivisesti prosessoisikaan. Tunneperimä avautuu ja vapautuu. Se on kuin lankakerä, jota voi keriä ja vapauttaa, oman tietoisuuden ja tunnemuistin kautta. Koko suku vapautuu ja usein siitä hyötyy myös omat lapset ja heidän tulevat lapset...(;

  • Kehon kautta työstetty identiteetti kantaa myös hyvin ja pitää ihmisyyden juurillaan yhdistyessä henkiseen identiteettiin ja sieluitseen. Henkisyys ei ole pakomatka pois omasta kehosta tai tunteista. Kaikki mikä kohottaa värähtelytaajuutta, tuo takaisin myös fyysisyyteen ja kehosta on löydettävissä kokemus tai trauma, joka on alun perin ollut liian vaikea koettavaksi kehossa.

  • Tunteiden tasoa ei voi ohittaa tai ylittää. Olemme olemassa kaikkinensa. Turvallisuuden tunne ja läsnäolo on kehollinen kokemus ja voidaan myös palautta kehon kautta. Omien juurten löytäminen auttaa myös kokemaan tasa- painoista henkisyyttä ja yhteyttä kaikkeuteen. Ykseys on kokemus, jossa oma energia sulautuu ympärillä olevaan energiatodellisuuteen.