Tunnevyöhyketerapiaan sisältyy ajatus meissä kaikissa olevasta tunneperimästä. Tunnevyöhyketerapia lähestyy ihmisen kokonaisuutta geeniperimän lisäksi tunneperimän kautta. Alkujaan tunneperimä siirtyy meihin jo hedelmöityksessä ja sitten myöhemmin ympäristön tunnepeilauksen kautta koko lapsuuden ja nuoruuden. Saamme myös isovanhempiemme ja mahdollisesti muiden sukujuuriimme liittyvien henkilöiden tunneperimän. Tämä aktivoituu meissä vähitellen ja usein toistamme melko lailla automatisaatiolla sukumme tunneperimää omassa elämässä.

Merkittävää on, että ihminen voi vapautua tunnetraumojen siirtymisestä läpielämällä kokemukset ja kohtaamalla tilanteisiin liittyvä tunteet- ja sitten päästämällä irti. Tällöin ihminen ottaa itse vastuun omasta tunneperimästään. Kannamme monet mukanamme mm. sodanaikaisen sukupolven tunnetaakkaa mukanamme. Tähän suvun tunnekokemusten puhdistamiseen liittyy taustalla myös ajatus, että kaikki lopulta vaikuttaa kaikkeen. Kun yksi lähtee puhdistamaan ja vapautumaan tunnekuormasta ja energiassa tapahtuu muutos, heijastuu se suoraan koko systeemiin, eli muihin saman systeemin jäseniin.

Aiempien sukupolvien tunnekokemukset tulevat meille meidän itsemme kautta todeksi, kun meidän on mahdollista täysin tietoisesti palautua muistamaan suvun tunnekokemuksia, tämä tapahtuu niin, että lähes kuin olisimme itse kokijana. Perimää hoidetaan tunneterapiassa vasta oman elämänkaaren läpikäymisen jälkeen.

Meidän tunneperimämme on kuitenkin hyvin moninainen ja kaikilla yksilöllinen, joten monet tapahtumat kytkeytyvät toisiinsa ja syvältä perimän kautta avautuu lopulta monet omat ikätasot ja tunnelukot. Tunneperimän purkaminen ei tarkoita menneessä piehtaroimista, vaan prosessi etenee kohti irtipäästöä, rakkautta ja anteeksiantoa.

Tunneperimää on myös tutkittu tieteellisesti ja sitä kutsutaan epigeneettiseksi periytymiseksi.