AGAPE
Agape tarkoittaa jumalallista rakkautta, Jumalan vaikuttamaa rakkautta.
Agape on rakkauden korkein muoto. Agape on pyhän hengen hedelmä.
Agape on rajaton ja ehdoton.
Pyyteetön rakkaus
Kuuluu henkisyyden täysimpään kokemiseen. Rakkauden todellinen olemus on pyyteetöntä palvelua.
Pyyteettömään rakkauteen ei kuulu tuomitseminen eikä se enää ole ehdollista.
Pyyteetön rakkaus on perustavanlaatuisesti ihmisyyteen kuuluvaa ja tosiolemuksemme, jonka voi kokea värähtelevän sisällämme.
Tietoisuuden kokeminen puhtaasti on rakkaudessa elämistä.
Rakkaus on olemisen tila, joka on läsnä kun olet yhteydessä elämisen virtaan.
Pyyteetön rakkaus, anteeksianto ja kiitollisuus värähtelee puhdasta ja korkeaa energiaa.
Oma itse tulee kuitenkin kohdata nöyrästi ja hyväksyen kaikki sinne tallentuneet tunteet ja kokemukset. Kokemus rakkaudesta on taajuus, joka tulee kun aika on.
Muunnamme sisällämme olevia tunteita aidon kohtaamisen kautta. Mitään sisältä nousevaa ei voi kieltää, vaan kaikki tulee kohdata.
Ei ole olemassa hyvää tai pahaa, kokemukset ja tunteet ovat kaikki samanarvoisia ja ne tulee hyväksyä.
Pelko luo erillisyyttä rakkaudesta. Rakkaus parantaa ja kokoaa sisäisyytemme.
Pyyteetön rakkaus on rakkautta, joka rakastaa ehdoitta kaikkia ja kaikkea.
Pyyteetön rakkaus on sisäisen oivalluksen ja tason kautta koettavissa oleva rakkauden värähtelytaajuus.
Ehdollinen rakkaus on rakkautta, joka tulee jotenkin ansaita. Ihmisen syvin arvo tulee olemassaolosta, ei ehdollisen rakkauden kautta.
Pyyteetön palvelu ei ole uhrautumista tai suorittamista, jossa ihminen todellisuudessa hakee arvoaan tekemällä vielä enemmän, ollakseen rakkauden arvoinen.
Huolehtiminen kumpuaa sisäisistä tunnelukoista ja siinäkin muodossa on oma sisäinen arvo on hautautunut syvälle.
Huolehtija ei anna muillekaan mahdollisuutta asettua omaan elämään aidosti vastuullisena. Ehdollisella rakkaudella on monia muotoja, joilla meitä kaikkia on kyllästetty läpi elämän.
Ehdollinen rakkaus on tunne, joka herää usein vain joitain ihmisiä ja asioita kohtaan. Usein silloin edellytetään, että rakkaus toiselta kuuluu vain minulle ja omani vain hänelle.
Ehdollinen rakkaus sisältää määritelmän, kunhan toimit ja teet niin kuin minä haluan, rakastan sinua. Samalla toiselta tuleva rakkaus näyttää täydentävän omaa itseäni jollain lailla.
Ehdollinen rakkaus on vaihtokauppaa, olemme rakkauden kerjäläisiä.
Kun puhutaan n.s egon kerroksista, on ihmisellä usein tarve tulla joksikin ja suorittaa yhä enemmän. Asetamme ehkä elämälle haasteita, kokeilemme itseämme ja rajojamme, pyrimme tulemaan koko ajan paremmiksi ja pätevämmiksi, meillä on tarve saavuttaa mielelle turvallisuutta ja varmuutta, tulla itsevarmoiksi.
Meillä voi olla tarve saavuttaa aineellisesti paremmat olosuhteet ja saavuttaa lisää toisten ihmisten suosiota ja rakkautta.
Tavoitteiden toteuttaminen aiheuttaa stressiä, rauhattomuutta ja epävarmuutta. Tämä kaikki täyttää elämää niin, ettei tarvitse tuntea sisältä nousevia yksinäisyyden tai hylätyksi tulemisen tunteita.
Jossain vaiheessa kaikkeen suorittamiseen saattaa väsyä, sillä se ei tuottanutkaan syvää tarkoitusta tai iloa.
Monesti ihmiset jatkavat kuitenkin persoonan ulkoisissa kerroksissa onnen etsintää täyttääkseen sisällä olevan tyhjiön.
Kun tietoisuus alkaa muuntua, saattaa tulla tunne, miksi ihmeessä pitäisi tulla pätevämmäksi ja paremmaksi? Ihminen alkaa tutkia sisintään ja etsimään omaa alkuperäistä arvoaan, mitä löytyy tämän kaiken ulkoisen takaa ja mistä syvä arvottomuuden tunne ja rakkaudettomuus kumpuaa.
Oman itsen hylkääminen tapahtuu hyvin varhaisessa vaiheessa, silloin häviää myös yhteys aitoon rakkauden kokemukseen, joka on perusolemuksemme.
Rakkauden monta muotoa
“Filautia” eli itserakkaus
Kreikkalaisten termi Filautia löytää merkityksensä siitä, että muista aidosti huolehtiaksemme meidän tulee ensin oppia huolehtimaan itsestämme. Filautia edustaa itsensä rakastamista sen terveimmässä muodossa.
Tähän liittyy itseen kohdistuva myötätunto, joka tarkoittaa sitä, että olet yhdistynyt voimaan rakastaa itseäsi.
Ellei voi ja pysty vielä rakastamaan itseään, ei voi aidosti rakastaa ketään muutakaan.
Omasta itsestään on lähdettävä liikkeelle. Vasta kun oppii rakastamaan ja ymmärtämään itseään, voi etsiä henkistä vapautta itsestä.
Tätä rakkauden muotoa ravitsee sielu. Itsensä rakastaminen ehjäksi juuriaan myöden on pitkä tie. Silloin otat itse vastuun omasta itsestäsi ja tulet rakastavaksi vanhemmaksi omalle sisäiselle lapsellesi.
Itsekäs rakkaus
Itsekäs rakkaus on ovelan ketun tekosia. Vaikka siinä on kaksi ihmistä, rakkaus saa toisen ihmisen palvelemaan toista.
Tässä suhteessa on antaja ja ottaja, mutta osat eivät vaihdu. Narsistille tässä on vain hyviä puolia. Partneri rakastaa sinua, - ja niin sinäkin!
On myös selkeää, miksi tällainen rakkaus ei voi kestää. Se alentaa toisen ihmisen arvoa.
Elämme lähes jokainen jonkinasteisen narsistisen rakkauden muotoja elämässä.
Ehdollinen rakkaus on aina narsistista, sillä emme tiedä rakkauden olemuksesta.
Platoninen rakkaus
Platoninen rakkaus on puhtaimpia rakkauden lajeja. Siihen ei liity haluja, toiveita tai seksuaalista mieltymystä.
Se on puhdasta, ystävällistä ja jotain, mitä koemme nuoresta pitäen. Tällaisia suhteita ovat suhteet sisaruksiin, läheisiin lapsuudenystäviin ja omiin vanhempiin.
Rakkauden eri muodoissa riittää opettelua yhdelle ihmiselämälle.